Hovioikeus

Hovioikeus Jatkokäsittelylupa Käsittelyaika

Jyväskylän Hovioikeus

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tietojärjestelmälain kumoava uusi laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta (tietovarantolaki). Tietovarantolaki vastaisi pääosin nykyistä tietojärjestelmälakia, mutta säädösteknisistä syistä laki annettaisiin uutena lakina. Uudessa laissa ehdotetaan käytettävän termin tietojärjestelmä sijaan termiä tietovaranto, jotta termit vastaisivat tiedonhallintalaissa käytettyjä termejä. Oikeusrekisterikeskuksen oikeutta luovuttaa tietoja journalistiseen tarkoitukseen ehdotetaan laajennettavan ja tietojen poistoaikoja pidennettävän. Lisäksi Oikeusrekisterikeskuksen päällikön viran nimi ehdotetaan muutettavan johtajasta ylijohtajaksi.

16 §:n 1 momentti mahdollistaa Oikeusrekisterikeskukselle ainoastaan tuomioistuinten diaaritietojen luovuttamisen yleisen tiedonsaantioikeuden perusteella, mutta ei Syyttäjälaitoksen tai oikeusaputoimistojen. Syyttäjälaitos on toiminut yhtenä valtakunnallisena virastona 1.10.2019 lähtien, jolloin Syyttäjälaitos pystyy hakemaan diaaritiedot keskitetysti vastaavasti kuin Oikeusrekisterikeskus. Sen vuoksi ei ole perusteltua laajentaa Oikeusrekisterikeskuksen oikeutta tietojen luovuttamiseen koskemaan Syyttäjälaitoksen diaaritietoja.

Hovioikeus Käsittely

Tietojärjestelmälain 8 §:ssä säädetään tietojärjestelmän osajärjestelmien käyttötarkoituksista. Pykälässä säädetyissä osajärjestelmissä ei ole kysymys kolmesta erillisestä tietojärjestelmästä, vaan tietojärjestelmän osajärjestelmät sisältävät useita tosiasiallisia tuotantokäytössä olevia tietojärjestelmiä, joiden käyttötarkoitus ratkaisee, mihin osajärjestelmään kunkin tietojärjestelmän tietosisältö kuuluu.

Vantaan Hovioikeus

16 tai 17 §:ä koskeviin esitettyihin muutoksiin suhtauduttiin lausunnoissa pääosin myönteisesti. Muutosten nähtiin parantavan tiedotusvälineiden tiedonsaantia ja vähentävän jonkin verran tuomioistuinten työtä. Jonkin verran kritiikkiä esitettiin siitä, että hakuperusteena voitaisiin käyttää myös nimeä tai muuta henkilön tunnistetietoa silloin, kun tietoja luovutetaan journalistisiin tarkoituksiin.

Tampereen Hovioikeus

Oikeusrekisterikeskuksesta annetun lain (625/2012) 2 §:n 1 momentin mukaan Oikeusrekisterikeskuksen päällikkönä on johtaja, joka vastaa Oikeusrekisterikeskuksen toiminnan tuloksellisuudesta. Oikeusrekisterikeskuksen koko on lain säätämisen jälkeen kasvanut merkittävästi. Oikeusrekisterikeskuksen päällikkö on valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 28 §:n 2 momentin 1 kohdan muutoksella (71/2020) muutettu 1.3.2020 lukien valtion ylimmän virkamiesjohdon viraksi. Päällikön viran nimi tulisi muuttaa johtajasta ylijohtajaksi. Jos viran nimi muutetaan ylijohtajaksi, tekninen sanamuutos tulisi tehdä kaikkiin pykäliin, joissa johtaja mainitaan.

Lohja Hovioikeus

Tietojärjestelmälaissa tietojärjestelmän ylläpitoon liittyvät tehtävät on säädetty eri viranomaisen vastuulle kuin muut tyypillisesti rekisterinpitäjälle kuuluvat tehtävät. Tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa todetaan muun muassa, että jos vähintään kaksi rekisterinpitäjää määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot, ne ovat yhteisrekisterinpitäjiä. Tietojärjestelmän ja sen osajärjestelmien käyttötarkoitus on määritelty tietojärjestelmälain 8 §:ssä, eivätkä oikeusministeriö, Tuomioistuinvirasto tai oikeushallinnon viranomaiset osallistu käsittelyn tarkoituksen määrittelyyn. Oikeusministeriö ja Tuomioistuinvirasto eivät osallistu myöskään järjestelmän henkilötietojen käsittelyn keinojen määrittämiseen, vaan ne määrittelee Oikeusrekisterikeskus. Valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjälle kuuluvia vastuita ei myöskään olla siirtämässä oikeusministeriölle eikä Tuomioistuinvirastolle. Vaikka oikeushallinnon viranomaisten omat rekisterit sisältävät osin samoja henkilötietoja kuin valtakunnallinen tietojärjestelmä, kyse on erillisistä rekistereistä. Oikeushallinnon viranomaiset, kuten tuomioistuimet, ovat kukin tietosuojaselosteidensa mukaisesti omien rekistereidensä rekisterinpitäjiä. Oikeushallinnon valtakunnallisessa tietojärjestelmässä ei siten ole kysymys oikeushallinnon viranomaisten yhteisestä rekisteristä, eikä tietojärjestelmä ole yhteisrekisterinpidossa. Tietojärjestelmälaissa henkilötiedoille säädetyt poistoajat sekä tietojen käyttöä, luovuttamista ja muuta käsittelyä koskevat rajoitukset koskevat ainoastaan Oikeusrekisterikeskuksen rekisterinpitoon säädettyä oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää, eivät oikeushallinnon viranomaisten omia rekistereitä.

Hovioikeus Jatkokäsittelylupa Prosenttia

Tietojärjestelmälakia koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta pyydettiin ajalla 27.2. – 27.3.2020 lausunto yhteensä 52 taholta Lausuntopalvelu.fi –palvelun kautta. Lausunnot ovat saatavilla Lausuntopalvelu.fi –palvelussa. Lausunnon antoivat apulaisoikeuskansleri, eduskunnan apulaisoikeusasiamies, Helsingin hallinto-oikeus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Itä-Suomen hallinto-oikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, korkein hallinto-oikeus, korkein oikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Oikeusrekisterikeskus, Oikeustoimittajat ry, Pohjanmaan käräjäoikeus, Suomen Asianajajaliitto, Suomen Journalistiliitto, Syyttäjälaitos, Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tuomioistuinvirasto, Turun hovioikeus ja vakuutusoikeus.

Hovioikeus Jatkokäsittelylupa Käsittelyaika

Check our other pages :